Kulttuuri puheeksi myös sote-palveluissa
Prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeella pyritään edistämään taiteen hyvinvointivaikutuksia lisäämällä eri taiteenalojen ja kulttuuripalvelujen tarjontaa ja käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyössä. Pitkän tähtäimen tavoite on saada vakiinnutetuksi taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja hyvinvoinnin seurantaa. Lue tarkemmin
Kulttuurisote on Taiteen edistämiskeskuksen/ opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankerahoittama kuuden maakunnan alueella toteutettava kumppanuushanke. Hanke toimii sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyön tukena nostaen keskusteluun kulttuurihyvinvoinnin ja asiakkaiden kulttuuristen oikeuksien toteutumisen osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tai niihin liittyvillä yhdyspinnoilla. Tavoitteena on saada näistä kirjauksia maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuotantoa ohjaaviin asiakirjoihin. Edelleen tarvitaan myös yleisen tietouden ja johtavien viranhaltijoiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ymmärryksen lisäämistä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista esimerkiksi ikääntyvien, pitkäaikaissairaiden tai muutoin heikossa asemassa olevien arjessa.
Kulttuurisoten hallinnoija on Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja sen osatoteuttajia ovat Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja Pirkanmaan liitto sekä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä – Carea ja Turun kaupunki (Varsinais-Suomi). Hankkeen toteutuksissa huomioidaan alueuudistus ja katsotaan eteenpäin niin maakunnallisesti kuin kansallisesti.
Pohjois-Savossa taustalla Voimalayhteistyö
Taustatyötä ja erilaisia pilotteja on tehty jo vuosia Itä-Suomen hyvinvointivoimalassa (Voimala). Voimala on yhteistyöverkosto, jossa kehitetään kulttuuria hyödyntäviä hyvinvointipalveluja sekä koulutuksen ja työelämän välistä moniammatillista yhteistyötä. Voimalayhteistyötä johtaa Pohjois-Savossa Kuopion konservatorio. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Kuopion kaupunki, Tukipilari sekä kuusi alueen merkittävää koulutusorganisaatiota ovat sitoutuneet kehittämistyöhön kolmevuotisella kumppanuussopimuksella. Tavoitteena on laajentaa Voimalan toimintaa Pohjois-Savon maakuntaan. Kulttuurisotea ja Voimalaa viedään nyt yhdessä eteenpäin. Tutustu Voimalan päivitettyyn visioon ja strategiaan sekä Kulttuurihyvinvoinnin portaisiin (kuva 1). – Mihin näistä tasoista on tarpeen nyt vaikuttaa? Pohjois-Savossa kehittämisen painoalue on tasolla 4.
Kuva 1. Kulttuurihyvinvoinnin portaat. Kriteeristö auttaa palvelujen ostajia ja tuottajia sekä sisältö- ja laatukriteereistä vastaavia puhumaan samaa kieltä.
Road to Kuopio –haaste esitettiin Kymenlaaksossa
Pyöräilytempaus ennaltaehkäisevän terveystyön, mukaan lukien kulttuurihyvinvointi, puolesta starttasi Kouvolasta 11.6. ja seurue saapui Kuopioon 13.6. Kymmeniä hyvinvoinnin edistämisen parissa työskentelevää tai muuten asian omakseen kokevaa pyöräili kolmessa päivässä Kouvolasta Kuopioon. Lue lisää haasteesta ja sen taustoista: Kouvolasta Kuopioon ennaltaehkäisyn puolesta.
Kuva 2. Haastepyöräilijät Kuopion torilla. Taustalla Siskotyttö-patsas.
Kulttuurisoten taustalla ja tukena Kymenlaaksossa on keväällä 2017 perustettu Terveyttä kulttuurista –verkosto. Verkostossa on mukana Kymenlaaksossa toimivia taide- ja sote-alan ammattilaisia, yrityksiä, yhdistyksiä ja organisaatioita. Verkosto vahvistaa alojen ja toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Kymenlaakson Kulttuurisoten pääpainoalue on yksinäisyyden ehkäiseminen etenkin päihde- ja mielenterveyskuntoutujilla. Toisena painoalueena on oppilaitosyhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hankkeen tuella lisätään tulevaisuuden sote-ammattilaisten kulttuurisen hyvinvoinnin osaamista ja työkaluja. Oppilaitoksia haastetaan mukaan myös kulttuurihyvinvoinnin juurruttamiseen. Hankkeen osatoteutuksesta vastaa Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea ja ohjausryhmänä toimii alueellinen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (Hyte)-ryhmä. Hankkeen käytännön koordinoinnista vastaa teatteri- ja draama-alan toimija Piia Kleimola Kuusankoskelta työparinaan Kotkan mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja Heli Kainulainen.
Ikääntyvien yksinäisyys pohdituttaa monessa maakunnassa
Etelä-Pohjanmaalla paneudutaan Kulttuurisotessa ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisemiseen. Toiminnan keskiössä ovat hyvinvointia ja terveyttä edistävät, ennaltaehkäisevät palvelut sekä uusien palvelujen toteuttaminen maakunnan ja kuntien yhdyspinnoilla.
– Tulevan maakunnan yhteistyö alueen kuntien kanssa on yhä täynnä kysymysmerkkejä, toteaa alueen projektipäällikkö Esa Vienamo. Etelä-Pohjanmaalla on aiempien hankkeiden tuloksina luotu vahvaa pohjaa sote- ja kulttuurisektorin yhteistyölle. Samalla on luotu hyviä käytäntöjä, joita Kulttuurisote-hankkeen tuella pyritään nyt siirtämään tulevaan toimintaan. Osahankkeen suurimpana haasteena on, kuinka saada kotona asuvat ikäihmiset terveyttä ja hyvinvointia edistävien kulttuuripalvelujen piiriin. Heille suunnattujen palvelujen ja palveluketjujen toteuttamista ohjataan valmisteilla olevissa, maakuntien ja kuntien välisissä yhdyspintasopimuksissa.
Pohjanmaan osahankkeessa paneudutaan myös ikäihmisten taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen järjestämiseen uudistuvassa maakunnassa. Kevään aikana on kartoitettu olemassa olevia hyviä käytäntöjä Vaasassa, Pietarsaaressa, Pedersöressä, Laihialla ja Mustasaaressa. – Kuntia valittaessa on kiinnitetty huomiota kuntakokoon ja kielijakaumaan, kommentoi alueen projektipäällikkö Hanna Kleemola.
Pohjalaiskunnissa ikäihmisten kulttuurihyvinvoinnin edistämiseen osallistuvat tällä hetkellä muun muassa taiteen ja kulttuurin ammattilaiset, hoitohenkilökunta, seurakunnat ja järjestöt. Esimerkiksi Eläkeliiton Laihian yhdistyksen mieskuoro Parrattomat paapat kiertää esiintymässä Laihian ja lähikuntien hoitokodeissa ja palvelutaloissa. Kuoron ohjelmistossa on ikäihmisille tuttuja kappaleita, joihin yleisön on helppo yhtyä. Konsertit tuottavat iloa ja antavat sisältöä elämään niin asukkaille kuin kuorolaisillekin, toteaa Kleemola. Kuorolaisten mukaan yhdessä laulaminen pitää terveyttä ja toimintakykyä yllä. Väite pitää ilmeisestikin paikkansa, sillä seniorilaulajista koostuvan kuoron vanhin jäsen on 94-vuotias.
Kuva 3. Parrattomat paapat esiintyvät hoitokodeissa ja palvelutaloissa Pohjanmaalla.
Osahanke kannustaa myös maakunnan ikäihmisiä sanomaan sanansa tulevien palveluiden järjestämisestä. Kleemola on vieraillut kuntien vanhusneuvostoissa Kulttuurisote-asialla. Tilaisuuksissa on noussut esiin monia ruohonjuuritason näkökulmia. Yhteistyö vanhusneuvostojen kanssa jatkuu syksyn työpajatilaisuudessa, jolloin neuvostojen jäsenet pääsevät kertomaan toiveitaan hyvinvointia ja terveyttä edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan toteuttamisesta uudessa maakunnassa.
Voimaa ja tukea Kulttuurihyvinvoinnin työryhmästä
Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa toimii oma Kulttuurihyvinvoinnin alatyöryhmä osana Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmää. Kulttuurisote-hanke toimii alatyöryhmän tukena maakunnallisessa valmistelussa. Hankkeessa keskitytään erityisesti ikääntyneiden palveluihin. Näkökulma on asiakaslähtöinen.
Hankkeessa on rakennettu Kulttuurisen toimijuuden mallia (kuva 4.), jossa otetaan huomioon asiakas kulttuuriin osallistujana, tekijänä ja kokijana toiminnan eri tasoilla: arjen kulttuurissa, kulttuuriin ja taiteeseen osallistujana sekä omassa taide- ja kulttuuriharrastuneisuudessa itse tekijänä. Mallin keskiössä ovat asiakaan kulttuurisen toimijuuden mahdollistajat, joiden roolit ovat erilaisia toiminnan eri muodoissa. Toiminnan mahdollistajina ovat mm. fyysisen toimintaympäristön suunnittelijat, omaiset ja läheiset, taiteen ja kulttuurin ammattilaiset, vapaaehtoiset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajat.
Opiskelijatyönä valmistellaan asiakkaan äänen kuulumista palveluiden kehittämisessä ja aktiivisen arjen, mielekkään elämän ja toimijuuden tukemisen suunnittelussa. Asiakaskokemuksia kerätään niin kotihoidosta, tehostetusta palveluasumisesta, hoivasairaanhoidosta, päivätoiminnasta kuin intervallihoidosta.
Työn alla ovat myös henkilökunnan osaamiskartoitukset liittyen kulttuurihyvinvointiosaamiseen sekä kulttuurihyvinvoinnin huomioinen tehostetun palveluasumisen tuottajavaatimuksissa.
Kuva 4. Kulttuurisen toimijuuden mallinnus.
Lue lisää Kulttuurisotesta Varsinais-Suomessa.
Tutustu myös Taikusydän aineistoihin ja uutiskirjeisiin täällä.
Pirkanmaan kuntakartoitus paljastaa kulttuurihyvinvoinnin hajanaisuuden
Kulttuurisote-hankkeen tavoitteena on rakentaa yhteistyön malleja siten, että kulttuuripalvelut löytäisivät tiensä kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden luo. Jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat maakunnan käsissä, kun taas vastuu kulttuurista säilyy kunnilla. Toisaalta maakunnan on huolehdittava asiakkaidensa perusoikeuksista, joihin kulttuurikin kuuluu. Käynnissä oleva Pirkanmaan kuntien nykytilan kartoitus kertoo yhtä aikaa sekä kekseliäisyydestä että hajanaisuudesta ja vastuun puutteesta.
– Pirkanmaan kunnissa on löydetty hienoja tapoja toteuttaa kulttuurin saavutettavuutta ja väestön kulttuurihyvinvointia pienillä resursseilla, kannustaa Kulttuurisote-hankkeen Pirkanmaan projektipäällikkö Kirsi Siltanen Pirkanmaan liitosta. Esimerkiksi Urjalan uusi koulurakennus tarjoaa tilat myös eläkeläisten päivätansseille. Pirkkalassa taas kunnan yhteisiin tapahtumiin järjestetään kuljetuksia liikuntarajoitteisille.
Haasteellinen, joskin odotettu löydös on, ettei kukaan tunne kokonaiskuvaa kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta. – Kunnan kulttuuritoimi tekee jotakin, kuten ostaa yksittäisiä esiintymisiä palvelutaloihin tai kouluttaa sote-sektorin toimijoita kulttuurilähtöisiin menetelmiin. Kirjastoilla voi olla luokse tulevia kirjastopalveluita ja osa kansalaisopistoista järjestää kursseja vammaisille, Siltanen listaa. Sote-yksiköiden sisällä tapahtuu varmasti paljon, mutta ne eivät näy ulospäin. Osa kunnista, kuten Tampere, on toteuttanut räätälöityjä, ryhmämuotoisia taidetyöpajoja, joissa päästään jo kohdennetusti ja vaikuttavasti tukemaan esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien tai haasteellisessa elämäntilanteessa olevien lapsiperheiden voimavaroja. Yhdistykset, seurakunnat ja yksittäiset taiteilijat ja harrastajat tekevät osansa. Emme kuitenkaan tiedä, kuinka paljon sote-palvelujemme piirissä on niitä, jotka jäävät kokonaan kulttuurin ulkopuolelle. Kulttuurin hyvää tekevät vaikutukset ovat kaikkien oikeus.
Kuva 5. Kulttuuriympäristöt ovat osa kulttuurihyvinvointia. Pirkanmaan liitto toimii Tammerkosken kansallismaisemassa.
Syksyn aikana Pirkanmaalla luodaan kartoituksen pohjalta tiekartta maakunnan ja kunnan sekä muiden toimijoiden yhteisiin kulttuurihyvinvoinnin palveluihin. Tavoite nojaa Pirkanmaalla hyväksyttyyn alueelliseen kulttuurihyvinvointisuunnitelmaan. Sen tavoitteena on 100 minuuttia kulttuuria viikossa jokaiselle pirkanmaalaiselle.
Yhteisiä asioita on paljon
Kaikissa maakunnissa on osallistuttu maakunnalliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte)-valmisteluun ja lisäksi on verkostoiduttu muiden hallituksen kärkihankkeiden kanssa. Kulttuurisoteväen toivotaan pääsevän mukaan myös maakuntien sote-palvelustrategian suunnitteluun, kuntayhteistyön kehittämiseen ja yhdyspintasopimusten valmisteluun.
Hankkeesta osallistutaan myös Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) koordinoimaan kärkihankkeiden kansalliseen verkostoyhteistyöhön ja yhteiskehittämiseen.
Kärkihankerahoitettua toiminta-aikaa on kuluva vuosi. Hankkeen yhteinen ja kaikille avoin seminaari on suunnitteilla marraskuulle Kuopioon – laitathan 9.11. kalenteriin!
Kulttuurisoten jalkautuvat toimijat ovat hankemaakunnissa käytettävissä erilaisiin kokouksiin tai työpajoihin. Näkökulmina ovat erityisesti kulttuurihyvinvointipalvelujen saavutettavuus, hyödyt ja mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluihin liitettyinä. Katso hankkeen yhteystiedot maakunnittain Innokylässä.
Kuva 6. Osa Kulttuurisoten projektiryhmästä yhteisten kysymysten äärellä Tampereella maaliskuussa. Kuvassa Mervi Lehmusaho (vas)., Esa Vienamo, Anne Rouhelo, Anna-Mari Rosenlöf, Hanna Kleemola, Kirsi Siltanen ja Eeva Mäkinen. (Kuvasta puuttuu kuvan ottanut Piia Kleimola.)
Tutustu myös uuteen tietokorttiin alueuudistus.fi –sivuilla: Terveyttä ja hyvinvointia edistävä taide- ja kulttuuritoiminta
Lisätietoja: Koordinointipäällikkö Mervi Lehmusaho, sp. mervi.lehmusaho(at)pohjois-savo.fi, 044-7142656